Huono kuulo pitää ottaa hallintaan

Kirjoittanut: Jennie Aquilonius
Kuva: Tuala Hjarnø

Eva Svensson on 37 vuotias, kun hän eräänä päivänä tuntee korvissaan painetta. Ehkä se on vaikkua, hän ajattelee. Mutta lääkäri ei löydä korvista vaikkua. Kuulo huononee nopeasti ja Eva alkaa käyttää kuulokojeita molemmissa korvissa. Samaan aikaan alkaa sietämätön tinnitus. Suhina, vihellys ja vinkuna, ihan kuin joku yrittäisi löytää radiosta oikeaa kanavaa. Äänet hukuttavat normaalilla äänellä puhutut ihmisäänet. Välillä kuuluu korkea ääni mutta se häviää nopeasti. Eva Svensson menee ensin shokkiin ja alkaa tutkia sitä miten hän pääsisi eroon epämiellyttävistä äänistä. Hän kokeilee akupunktuuria ja hierontaa mutta mikään ei auta. Sitten hän alkaa omatoimisesti tehdä työtä hyväksynnän kanssa. Ei auta hermostua äänille, hän ajattelee, joten niiden kanssa on opittava elämään. Siitä lähtien hän on tehnyt töitä hengitykseensä keskittymisen kanssa, jotta hän pystyisi rentoutumaan stressaavina aikoina ja pystyäkseen nukahtamaan.

- Vedän henkeä sisään ja kun hengitän ulos, lennän pois kuten aalto ja rentoudun. Sen voin tehdä niin usein kun tunnen siihen tarvetta, päivän mittaan, etenkin silloin, kun ympärilläni on paljon ihmisiä. Se auttaa tinnitukseen, hän kertoo.

Lue kuinka kuulokojeilla voidaan helpottaa tinnitusta

Tänään Eva Svensson on 62 vuotta vanha ja kuulonalenemasta on tullut osa arkea. Alussa, 25 vuotta sitten,  kuulokojeet oli säädetty lujemmalle, jotta ne peittäisivät tinnituksen. Kun ihmisten ääni kuului kovempana, hän ei huomannut vihellystä läheskään niin paljoa.

- Kuuloni on huonontunut ja nyt en selviä ilman kuulokojeita. Laitan ne korviini herätessäni, enkä lähde koskaan ulos ovesta ilman ylimääräistä paria laukussani. Ainoa hyvä asia on se, että en kuule mitään öisin. En kuule ukkosta, koiraa tai mieheni kuorsausta, hän sanoo.

 

Kunhan et luule, että en viitsi puhua kanssasi!

Henkinen harjoittelu on tuottanut tulosta. Eva ei yleensä enää kuuntele tinnitustaan. Mutta joinain päivininä vinkuva ääni ja vihellys ovat edelleen rasittavia. Silloin hän kannustaa itse itseään ja sanoo: ”Tänään, Eva, tinnitus on tosiaankin rasittava”, ”Sääli sinua Eva, tänään on rankka päivä”, ja kerron itselleni, että selviän siitä kyllä.

Eva Svensson on aktiivinen ihminen, joka tapaa paljon muita ihmisiä erilaisissa yhteyksissä. Hän pelaa paljon golfia ja johtaa yhdessä mihensä kanssa konsulttiyritystä. Hän on myös elämäntapavalmentaja. Työ vaatii jonkin verran edustamista. Hän huolehtii siitä, että ilmoittaa selkeästi kuulonalenemastaan mutta pilke silmäkulmassa: Hänellä on muutama vakiokommentti, joita hän käyttää tavatessaan uusia ihmisiä.

Kommentoin esimerkiksi sitä, miksi minun on pakko tulla lähelle kuullakseni. Sanon: ”Tulen ihan liki, kuulen niin hiton huonosti”. Suurilla illallisilla esittelen itseni heille, jotka istuvat minua vastapäätä ja sanon, että voimme keskustella illallisen jälkeen, koska en kuule pöydän yli. Joskus sanon vielä, että ”Kunhan et luule, ettei minua huvita puhua kanssasi!”

Puhelimen sovellukset, jotka on yhteydessä kuulokojeisiin, ovat suuri apu. Hän käyttää mielellään ohjelmaa ”Ravintola”, joka vahvistaa edestä tulevat äänet ja vaimentaa takaa tulevat. Eva Svensson huolehtii siitä, että katsoo keskustelukumppaniaan päin ja unohtaa sen, mitä tapahtuu hänen takanaan. Illallisilla hän seisoo mieluiten selkä seinää vasten vähentääkseen tinnitusääniä. Ne, jotka tuntevat hänet, kysyvät suoraan ”Missä sinä haluat istua, Eva?”

Käännän sen positiiviseksi ja ajattelen, että on hienoa, että saan itse päättää paikkani. Kyse on siitä, että ottaa huonon kuulonsa hallintaan. Mutta nyt minulla on myös niin hyvät kuulokojeet, että kuulen hyvin, riippumatta melkeinpä siitä, missä olen. Kuulokojeet ovat kehittyneet ajan myötä – ei niitä voi edes verrata vanhoihin. Nyt minulla on Rolls Roycet korvissani ja olen saanut apua sekä yksityiseltä että julkiselta puolelta, kertoo Eva Svensson.

Monet häpeävät huonoa kuuloaan

Hän kokee, että monet häpeävät huonoa kuuloaan eivätkä halua hankkia kuulokojeita. Eva uskoo, että syynä on monet alentavat vitsit huonosta kuulosta.

Lue myös norjalaisen musiikkiprofessorin tarina

”Ihmiset ovat olevinaan tosi vanhoja, ja sanovat: ”Mitä? Etkö kuule minua?, tai puhuvat liioitellun selkeästi ja sanovat: ”Kuuletko minua nyt”? ”En suutu helposti, joten vastaan yleensä ystävällisesti: ”Kyllä, se on erittäin epämiellyttävää”, ja silloin he yleensä ymmärtävät olla vitsailematta asiasta. Mutta minusta ihmisten käytös on ajan myötä parantunut.

Kuulonalenema saattaa itse asiassa tuoda ihmiset lähemmä toisiaan:

En voi sanoa mitään ohimennen. Minun on mentävä ihmisten luo ja oltava todella läsnä keskusteluissa. Minun on keskityttävä kuuntelemaan. Luulen, että muista tuntuu, että olen kiinnostunut ja siksi meillä on hyviä keskusteluja.

 Vuonna 1975 Eva Svensson voitti Miss Ruotsi kilpailun. Hän oli 17-vuotias eikä tiennyt, kuka oli ilmoittanut hänet kilpailuun. Tuntui hassulta kävellä ympäriinsä ja hymyillä nauha olan ympärille kiedottuna. Mutta samalla se antoi Evalle paljon elämänkokemusta.

- Se oli todella jännittävää ja koin paljon. Matkustin ympäri Ruotsia ja Amerikkaa, tapasin paljon ihmisiä, pidin puheita ja seisoin erilaisilla estradeilla. Mutta  pidin kilpailua vanhanaikaisena jo silloin.

Herkkä ikä

Hän koki myös mallina olemisen huonot puolet. Se oli kova bisnesmaailma, jossa tytöt taistelivat tavatakseen sen oikean kuvaajan. Piti osallistua juhliin ja tulla valituksi castingeihin. Tytöt arvioitiin päästä varpaisiin. He olivat esineitä, jotka kelpasivat joihinkin tilanteisiin mutta eivät toisiin. Joskus reidet olivat liian paksut, toisella kertaa oli hiusten väri väärä.

-Kuka ei olisi herkkä ulkonäköarvosteluille siinä iässä? Jos haluat aloittaa sillä alalla, sinun pitää tehdä se avoimin silmin ja nähdä itsesi tuotteena. Mutta se ei vaikuttanut minuun. Olin vahvempi kuin luulin ja minusta se oli vain hauskaa. Mutta ymmärsin samalla, että kova bisnesmaailma ei ollut minua varten vaikka en osannut sanoa sitä silloin.

 -Luulen, että he näkivät minussa potentiaalia muissa asioissa. En ollut mikään alttoviulu mutta minulla oli itseluottamusta ja uskalsin olla esillä.

Eva Svensson laittoi malliuran hyllylle ja perusti sen sijaan ravintolan yhdessä silloisen miehensä kanssa. Hän esiintyi myös harrastelijateatterissa ja pystyi tuulettamaan tunteitaan sitä kautta. Näyttelijän ja elämäntapavalmentajan välillä on paljon yhtäläisyyksiä. Jotta voi esittää roolia, sinun pitää ymmärtää, mitä roolihahmo haluaa sanoa. Sinun on kysyttävä itseltäsi, kuka sinä olet, mitä sinä haluat  ja mistä sinä tulet. Vastaukset löytyvät niistä vastauksista, miksi reagoit kuten reagoit, miksi suutut tai itket tietyissä tilanteissa. Eva Svensson esiintyi teatterissa viimeisen kerran vuonna 2016.

-Teatteri oli aivan ihanaa mutta se vei liikaa aikaa. Se oli myös vaikeaa, koska huonon kuuloni vuoksi jouduin keskittymään koko ajan ja esitys kestää 2,5-3 tuntia, hän sanoo, ja kertoo, että hän on nyt teatterin sijaan aloittanut golfin peluun.

Golfkentällä ei ole häiritseviä ääniä. Eva matkustaa yhdessä miehensä ja golfklubinsa kanssa:

-Olen niin kiitollinen golfista. Pääsen ulos liikkumaan ja nautin siitä suunnattomasti.

Arki helpottunut

Eva yrittää nykyään tavata kuulon asiantuntijaa usein. Tapaamisten välillä hän kirjoittaa muistiin ne kuulokojeisiin liittyvät asiat, jotka on helppo unohtaa. Talvirenkaat esimerkiksi rapisevat. Hän yrittää myös helpottaa arkeaan eri tavoin. Kotona Evalla on esimerkiksi palohälytin, joka vilkkuu palon sattuessa. Heillä on myös akustisia materiaaleja katossa useissa huoneissa. Ja omia voimia pitää myös jakaa. Kun Eva tapaa lapsenlapsiaan, hän matkustaa junalla auton sijaan. Sillä tavalla hän saa levättyä ja luettua matkalla.

-Minun on annettava pääni levätä ennen kuin tapaan kaksi 5- ja 7-vuotiasta poikaa, jotka haluavat puhua kanssani tauotta kolme päivää. Hauskinta, mitä he tietävät, on kylpeä ammessa ja minun pitää olla suihkussa ja ottaa kuulokojeet pois. Sitten he testaavat minua ja huomaan peilistä heidän huutavan ”mummo”, nauravan ja katsovan ihmeissään toisiaan, kun huomaavat, etten kuule heitä.

 

Lue muita blogitekstejä